Tavoitteena uusi oppimisympäristö maakunnan elinvoiman turvaamiseksi

KOSEKin hallinnoimassa, yhdeksän kuukautta kestäneessä YES! Keski-Pohjanmaa -hankkeessa tehtiin tausta- ja tarvekartoitusta Keski-Pohjanmaan lasten ja nuorten työelämä- ja yrittäjyystaidoista. Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä oli valmistella uusi maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö, joka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tätä oppimisympäristön toimintasuunnitelmaa ryhdyttiinkin viemään käytäntöön vuoden 2024 alussa käynnistyneessä Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Keski-Pohjanmaalle -hankkeessa.

YES! Keski-Pohjanmaa -hankkeessa tehtiin onnistuneesti tiivistä yhteistyötä keskipohjalaiskuntien johdon, erityisesti sivistysjohdon ja opettajien sekä lasten ja nuorten kanssa. Hankkeeseen osallistui yli 500 keskipohjalaista, mukana myös maakunnan yrittäjiä sekä alueen kaikki kolme kehitysyhtiötä; KOSEK, Kaustisen seutukunta ja YritysKannus. Hankkeen kuluessa kävi ilmi, että elinvoiman turvaamiseksi maakunnassa on vahva tahtotila saada oma oppimisympäristö, jossa lapsille ja nuorille tuodaan näkyväksi niitä mahdollisuuksia, joita nimenomaan Keski-Pohjanmaa heille tulevaisuudessa tarjoaa.

Lisäksi oppimisympäristössä annettava yrittäjyyskasvatus tarjoaisi mahdollisuuden muun muassa  lasten ja nuorten innovatiivisuuden ja ongelmanratkaisutaitojen sekä yrittäjyys- ja työelämätaitojen kehittämiseen, ja opettaisi heille ympäristövastuuta sekä kestävää kehitystä. Kantavina arvoina nousivat esille yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri ammatit tuodaan näkyviksi tasa-arvoisesti, ja että kaikilla oppilailla on mahdollisuus saada kyseistä opetusta ilman, että se olisi riippuvainen koulusta, opettajasta tai asuinpaikasta.

YES! Keski-Pohjanmaa -hankkeen myötävaikutuksella rakennettiin myös uusi yhteistyömalli Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja KOSEKin kesken. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatus sidottaisiin osaksi yliopistokeskuksen opettajankoulutusta, jolloin opettajankoulutuksessa opiskelevat toteuttaisivat yrittäjyyskasvatusta niin oppimisympäristössä kuin maakunnassa.

YES! Keski-Pohjanmaa -hanketta rahoittivat päärahoittaja Keski-Pohjanmaan Liitto (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen AKKE-rahoitus) sekä Keski-Pohjanmaan kunnat Kokkola, Kannus, Perho ja Kaustisen seutukunta kuntarahaosuuksilla.

Innovatiivisia energiaratkaisuja rajat ylittävällä yhteistyöllä

Toimintavuoden 2023 alussa käynnistynyt kolmevuotinen Bothnia Green Energy -hanke on jatkoa vuonna 2021 päättyneelle Future Cleantech Solutions-hankkeelle, jonka tavoitteena oli vahvistaa Merenkurkun alueen kestävää kehitystä luomalla cleantech-yrityksille edellytyksiä hyödyntää uusia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia. Bothnia Green Energy -hankkeen tavoitteena on edistää rajoja ylittävää yhteistyötä innovatiivisten energiaratkaisujen kehittämisessä, mikä osaltaan auttaa Kokkolan kaupunkia saavuttamaan ilmastotavoitteensa.

Hanke toteutetaan Merenkurkun neuvoston alaisuudessa. Sen lisäksi hanketta ovat toteuttamassa KOSEK, Pietarsaaren seudun kehitysyhtiö Concordia, Vaasanseudun kehitys Oy VASEK, Oy Merinova Ab, Skellefteå Science City AB, Uumajan kunta ja Övik Energi. Uutta ja erityistä on se, että mukana ovat Suomesta ja Ruotsista hankealueen kuntien energiayhtiöt, joiden intressejä ja tarpeita hankkeessa kuunnellaan. Energiayhtiöillä on lisäksi edustus ohjausryhmässä.

Hanke sisältää kolme työpakettia. Niistä ensimmäinen on yhteistyöalusta, jota valmisteltiin toimintavuoden aikana yhdessä energiayhtiöiden kanssa. Tarkoituksena on luoda Triple Helix-alusta, joka kokoaa yhteen hankkeen maantieteellisen alueen julkishallinnon ja akateemisten toimijoiden edustajat sekä yksityisen sektorin, mukaan lukien energiayhtiöt. Hankkeen päätyttyä yhteistyöalustan hyödyntämisen on tarkoitus jatkua Merenkurkun neuvoston alaisuudessa keskittyen alueen energiasektoriin ja sen haasteisiin. Samalla kun yhteistyöalustan käyttöönottoa valmisteltiin, selvitettiin, millaisia muita energiasektorin hankkeita alueella on ollut edeltävien viiden vuoden aikana.

Toinen työpaketti, joka kattaa hankkeesta isoimman osan, keskittyy mahdollistamaan yrityksille innovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja. Siihen liittyen hankkeessa hahmoteltiin innovaatioprosessia, joka ohjaisi rajan yli tapahtuvaa yhteistä tekemistä erilaisissa kysymyksissä. Testattavana ovat olleet omat prosessinsa energiayhtiöille sekä kiinteistö- ja rakennussektorille.

Energiayhtiöiden kolmen pilotin aiheita ovat olleet tulevien vetylaitosten hukkalämmön hyödyntäminen, tasavirtaverkkojen mahdollisuudet energiamurroksessa sekä energiayhtiöiden houkuttelevuus työmarkkinoilla. KOSEKin vetämässä tasavirtaverkkoja koskevassa pilotissa on selvitetty, mitä tasavirtatekniikalla tehdään tällä hetkellä ja millaisia toimijoita alalla on. Aiheeseen perehdyttiin käytännössä Tampereelle ja Lempäälään suuntautuneella tutustumismatkalla, johon osallistui noin kymmenen suomalaisyritystä. Rakennus- ja kiinteistöalan toimijoille järjestettiin työpajat Mustasaaressa ja Uumajassa, jotka molemmat keräsivät noin 20 osanottajaa.

Kolmas työpaketti käsittää muun muassa eri sidosryhmien kontaktointia, hankkeen esillä pitämistä ja markkinointia sekä Merenkurkun alueen tunnettuuden parantamista. Nämä aktiviteetit painottuvat hankkeen viimeiseen vuoteen.

Edellisten lisäksi hankkeessa on tavattu energia-alalla toimivia yrityksiä ja selvitetty niiden haasteita energiamurroksessa sekä sitä, miten yritykset voisivat hyötyä hankkeesta. Ohjausryhmän tapaaminen järjestettiin kesällä Skellefteåssa, ja energiayhtiöitä on tavattu sekä livenä että etäyhteyksin. Yksi merkittävä tapaaminen järjestettiin Kokkola Material Weekin yhteydessä. Tuolloin paikalla oli koko projektiryhmä esittelemässä hanketta sekä siihen kuuluvia pilotteja.

Liiketoiminnan kehittämistä kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa

Target Circular on 3-vuotinen yrittäjyyteen, kasvuun ja kehittämiseen keskittyvä kansainvälinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, joka käsittää maantieteellisesti Pohjoisen periferian ja Arktisen alueen. Yhteistyömaina ovat Suomi, Norja, Islanti sekä Irlanti, ja hankkeen projektipäällikkönä toimii yrityskehittäjä Pekka Pohjola KOSEKista. Suomesta hankkeeseen kuuluu myös Centria-ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa muun muassa jaetaan kokemuksia siitä, miten yrityskehittämistä tehdään eri yhteistyömaissa. Perustana on irlantilais-italialainen tutkimus, jonka mukaan yrityksissä päätöksenteko on sitä parempaa ja yritysten kehittymistä edistävää, mitä enemmän päätöksenteko perustuu laadukkaaseen tietoon. Lisäksi hankkeen läpileikkaavana teemana on kiertotalous ja sen huomioinen yritysten toiminnassa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yritykset ja yritysneuvontaa tekevät organisaatiot. Hankkeessa pyritään parantamaan yritysten päätöksentekoa tuomalla kasvu- ja kehityshankkeissa yritysten jokapäiväiseen käyttöön työkaluja, kuten Business Model Canvas tai investointien takaisin maksun ROI-kaava. Uuden oppimista tuetaan hankkeen aikana jalostettavilla digitaalisilla opiskelumateriaaleilla, joiden ansiosta yrittäjät voivat tulevaisuudessa hyödyntää aineistoa silloin, kun se sopii parhaiten heidän aikatauluihinsa.

Edellisten lisäksi selvitetään erilaisten yhteistyöpalveluiden saatavuutta. Erityisesti pienemmissä yrityksissä esimerkiksi markkinointipäällikön palvelut tai sopivilta osin tuotekehityksen palvelut on mahdollista ulkoistaa. Hankkeessa koottava palvelulistaus auttaa yrityksiä käyttämään jaettuja palveluita.

KOSEKin osalta tavoitteena on erityisesti vahvistaa startup-kulttuuria Kokkolan seudulla. Niiden, joilla on ideoita, on tärkeää löytää tarvitsemansa apu, oli kyse rahoituksesta tai vaikkapa henkilö- tai tutkimusresursseista. Syksyllä hankkeessa pilotoitiinkin muun muassa kehitysyhtiöiden yrityskehittäjien kanssa startup-yritysten liiketoiminnan kehitysohjelmaa positiivisin tuloksin. Liiketoiminnan kehittämisohjelma on määrä käynnistyä varsinaiseen  pilotointiin yritysten kanssa kevättalvella 2024. Ohjelma on avoin myös muille kuin startup-yrityksille ja se on osallistujille maksuton.

Retkibussi-hanke päätökseen

Vuonna 2022 käynnistynyt ja vihreämpiin matkaketjuihin keskittynyt Retkibussi – Vihreämpi matkaketju-hanke päättyi elokuussa. EAKR-rahoitteisessa hankkeessa liikennöinti oli vain yksi osa hanketta, sillä laajempana tavoitteena olivat eri liikennöintivälineitä yhdistelevät vihreämmät matkaketjut. Keski-Pohjanmaalle pääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla, mutta Kokkolasta tai Kannuksesta eteenpäin ei ole juurikaan tarjolla julkisia liikenneyhteyksiä sisämaan ja rannikon luonto- ja matkailukohteisiin kesäaikana.

Edelliskesästä retkibussin reittejä tarkennettiin aikaisempien kokemusten perusteella retkibussin liikennöityä juhannuksen jälkeisestä viikosta lähtien kuuden viikon ajan elokuun alkuun saakka. Ohtakariin retkibussi liikennöi kolmena päivänä viikossa ja Öjaan yhtenä päivänä viikossa. Perhon Salamajärvelle retkibussi ajoi perjantaisin kahdesti ja sunnuntaisin kerran niin, että aikataulut oli sovitettu junayhteyksiin.

Palvelu sai tälläkin kertaa hyvän vastaanoton ja se herätti positiivista kiinnostusta matkailuväen keskuudessa. Sen lisäksi, että hankkeen mahdollistama joukkoliikenne palveli matkailijoita ja paikallisia ihmisiä, retkibussi toi kyydissään potentiaalisia asiakkaita paikallisille matkailuyrittäjille.

Retkibussi loi pohjaa palvelun jatkumiselle myös tulevaisuudessa. Hankkeen päätyttyä alueen kuntien kanssa keskustellaan siitä, kuinka retkibussin liikenne voitaisiin toteuttaa markkinaehtoisesti vilkkaimman matkailukauden ajan heinäkuussa.