Hyppää sisältöön
Jetta-talot Tero Hietaniemi
- Perhon kunta on hyvin yrittäjäystävällinen. Meille on iso etu myös siitä, että moni täkäläinen ihminen on syntynyt työn päivänä, eli heillä on korkea työmoraali ja sitoutuminen, toimitusjohtaja Tero Hietaniemi kehuu.

Jetta-Talon kasvulla monta tukijalkaa

Tuotanto Jetta-Talon talotehtaalla Perhon Möttösessä on yhtiön toimitusjohtajan Tero Hietaniemen sanoin tapissa. Yhtiön kasvustrategia puree toimialan markkinassa, ja samaan konserniin kuuluvan JET-Puun merkitys sahalaitoksena korostuu näinä aikoina, jolloin raaka-ainekustannukset ovat nousseet historiallisen jyrkästi.

– Tulevaisuus näyttää tosi valoisalta. Toimialan ennustetaan kasvavan, ja me tavoittelemme tälle vuodelle 20 prosentin liikevaihdon kasvua. Viimeisen kolmen tilikauden aikana liikevaihtomme on kasvanut noin 70 prosenttia. Päättyneellä tilikaudella konsernin liikevaihto oli noin 40 miljoonaa euroa, Hietaniemi sanoo.

Viime vuonna 40 vuotta täyttäneen perheyrityksen merkitys kotikuntansa elinvoimalle on iso. Konsernin palveluksessa on 120 työntekijää, eli Perhon kaikista työpaikoista yli 10 prosenttia sijaitsee Jetta-Talolla ja JET-Puulla.

– Meillä on erittäin sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta. Siitähän tämä kaikki lähtee. Kilpailu työntekijöistä kuitenkin kovenee koko ajan, ja meilläkin käydään töissä noin kymmenen kunnan alueelta. Suurin haaste on saada palkattua osaajia asiantuntijatehtäviin. Suunnittelusta yli puolet joudumme hankkimaan ostopalveluina, ja esimerkiksi lvi- ja rakennesuunnittelussa olemme kokonaan ostopalveluiden varassa.

Etätyö vaikuttaa tilaratkaisuihin

Pientalomarkkinan suurimpana mörkönä Hietaniemi pitää tällä hetkellä raaka-ainekustannusten lähes hallitsematonta nousua. Tarvikkeet ovat kallistuneet lyhyessä ajassa jopa 50 prosenttia. Hyvää on puolestaan rakentamisen volyymin lisääntyminen.

– Pandemian iskettyä myynti romahti puoleksi vuodeksi, mutta sitten talotehtailla käynnistyi huippusesonki. Vuonna 2021 Suomessa rakennettiin 8 000 omakotitaloa, mikä oli noin tuhat edellisvuotta enemmän. Me toimitimme viime vuonna yhteensä 380 huoneistoa. Niistä noin sata oli rivi- ja paritalohuoneistoja ja loput omakotitaloja. Kuluvalle vuodelle ennuste on 8 600 omakotitaloa.

Ajan ilmiöt näkyvät omakotitalojen tilaratkaisuissa.
– Omakotitalon keskikoko on pysynyt ennallaan, eli se on edelleen suurin piirtein 140 neliötä. Nykyään omaan kotiin halutaan oma tila etätyölle, ja nimenomaan etätyön vuoksi moni vaihtaa nyt kerros- tai rivitaloasumisen väljempään omakotitaloon.

Jetta-Talon asemaa pientalomarkkinassa vahvistavat myös ekologisuus ja energiatehokkuus.
– Sen lisäksi että teemme asiakkaille aidosti sellaisia koteja kuin he haluavat, meidän käyttämät rakenteet ovat erittäin energiatehokkaita. Varsinkin näillä sähkön hinnoilla on iso merkitys sillä, käyttääkö talo vuodessa sähköä 15 000 vai 25 000 kilowattia. Puurakentamisen suosiokin kasvaa voimakkaasti meillä ja maailmalla. Ranska esimerkiksi on määritellyt, paljonko julkisesta rakentamisesta pitää vähintään olla puurakentamista, Hietaniemi sanoo ja toivoo kuntien helpottavan Suomessa vallitsevaa pulaa kaavoitetuista ja kohtuuhintaisista omakotitonteista.

– Tonttitehokkuus on vain yksi osa kokonaisuutta. On hyvä muistaa, että omakotiasuja sitoutuu kotikuntaansa pitkäksi aikaa, jolloin hänestä tulee pitkäaikainen veronmaksaja.

Hallitusta vahvistettu ulkopuolisilla jäsenillä

Perholaisyhtiö panostaa vientiin entistä enemmän, ja tavoitteena on nostaa viennin osuus noin 20 prosenttiin liikevaihdosta. Jetta-Talon vientimaita ovat Pohjoismaat ja siellä erityisesti Norja sekä Pohjoismaiden ohella Englanti. JET-Puu vie sahatavaraa eniten Ranskaan, ja pienemmissä määrin muun muassa Belgiaan ja Englantiin.

Tärkeäksi on nähty myös hallitustyöskentelyn kehittäminen. Jetta-konsernin hallitukseen kuuluu omistajaperheen edustajien lisäksi kaksi ulkopuolista jäsentä.

– Pidän erittäin positiivisena, että yhtiöön tuodaan tällä tavalla laajempaa ulkopuolista näkemystä. Samalla he pystyvät haastamaan ja sparraamaan operatiivista johtoa, Tero Hietaniemi sanoo.

Teksti ja kuva: Jorma Uusitalo