Kauhalla rakennus alas ja se on siinä. Jos joku luulee, että purkutyö on niin yksinkertaista, erehtyy. Rakennuksen purkaminen on taitolaji monessa mielessä, painottaa perholainen alan yrittäjä Janne Mäkelä.
Vaikka purkutyöt ovat tiukasti hintakilpailtu ala, Janne Mäkelän ja Arttu Kivelän omistama Mestaripurkajat on onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan reippaasti viimeisinä vuosina. Vuonna 2017 yritys teki liikevaihtoa 232 000 euroa, ja viime vuonna liikevaihdoksi kirjattiin jo 1,5 miljoonaa euroa, mikä oli tuplasti edellisvuotta enemmän. Mikä tärkeintä, yrittäjät mukaan lukien yhdeksän henkilöä työllistävä yritys on kasvanut kannattavasti.
– Kunnat ja kaupungit ovat meille iso työllistäjä. Olemme purkaneet rakennuksia omakotitaloista reilun 5 000 neliön kiinteistöihin, kuten vanhoja kouluja ja kerrostaloja, mutta pystymme purkamaan isompiakin kohteita. Rakennukset puretaan haitta-aineineen, eli haitta-aineilla tarkoitetaan käytännössä asbestia. Kuudella meidän työntekijällä on asbestilupa, joten jos töiden aikana ilmenee asbestiin liittyviä yllätyksiä, työmaalla on aina asbestipurkutöiden asiantuntija, Janne Mäkelä kertoo.
Purettavasta rakennuksesta kertyy purkujätettä tonneittain, ja sen kierrättäminen on olennaista rakentamisen kiertotaloudessa.
– Syntyvästä purkujätteestä enimmillään 3 prosenttia päätyy enää kaatopaikalle. Asbestia ei tulla kierrättämään, mutta villan kierrättämistä tutkitaan koko ajan. Betoni on kiinteistön raskain massa. Paras vaihtoehto on löytää betonille kohde vaikkapa teiden, parkkipaikkojen tai teollisuusalueiden maanrakennusaineena.
Konekuski paljon vartijana
Mäkelä aloitti purkutöissä vuonna 2008. Silloinkin tehtiin kierrätystä, mutta viime vuosina kehittynyt konekanta on edistänyt purkujätteen käsittelyä ja hyödyntämistä.
– Jos mahdollista, teemme betonin murskeeksi jo työkohteessa. Meillä on Perhossa oma käsittelyalue ja sille ympäristölupa betonin lisäksi puun ja metallijätteen käsittelylle. Metalli lajitellaan jakeisiin, ja murskattu puujäte päätyy alueen lämpövoimalaitoksiin. Teemme töitä eri puolilla Suomea, ja jotta urakat onnistuvat myös taloudellisesti, on tärkeä selvittää etukäteen, miten missäkin päin purkujätettä otetaan vastaan.
Purkutöiden yksi perussääntö on se, ettei koskaan voi olla täysin varma, mitä kohde lopulta pitää sisällään. Varsinkin yllättävissä tilanteissa, mutta muutenkin töiden sujuvasta etenemisestä, vastuu lankeaa konekuskille.
– Hyväksi konekuskiksi kasvetaan. Hänen pitää esimerkiksi ennakoida tulevat työvaiheet ja tunnistaa haitta-aineet. Vaikka kohteessa tehdään aluksi haitta-ainekartoitus, varsinkin asbestiyllätyksiä tulee vastaan, Mäkelä sanoo.
Mestaripurkajat hakee kasvua jatkossakin.
– Meillä on tosi ammattitaitoinen porukka, jolla ei mene sormi suuhun hankalissakaan paikoissa. Esimerkiksi Kokkolan ja Pietarsaaren seutu ovat alueita, joista meille varmasti löytyy nykyistä enemmän mielenkiintoista tekemistä, Janne Mäkelä toteaa.
Teksti ja kuva: Jorma Uusitalo