Vastuullisuusstrategiana jatkuva parantaminen

J. Varila Steel Oy on Perhossa toimiva konepajayritys, joka valmistaa teräsrakenteita ja laitetilarakennuksia teollisuuden ja infran tarpeisiin. Yrityksen vastuullisuuteen on järjestelmällisesti panostettu siitä lähtien, kun asiakkailta alkoi tulla ensimmäisiä kyselyitä esimerkiksi päästölaskennasta. ISO 9001 -laatujärjestelmä yrityksellä on ollut jo seitsemisen vuotta.

”Kolme vuotta sitten kävimme ensimmäiset kurssit yritysvastuullisuuteen liittyen ja päätimme lähestyä asiaa jatkuvan parantamisen kautta. Yksi perholaisille näkyvä tulos on ollut tehdasalueemme läpi kulkevan tien nopeusrajoitusten alentaminen”, kertoo yrityksen projektipäällikkö Juha Pillikko.

Vuonna 1999 perustettu J. Varila Steel Oy on erikoistunut suuriin terästuotteisiin ja valmistaa omana tuotteenaan lumilinkoja. Merkittävä osa liikevaihdosta syntyy alihankintana tehtävistä laitetilarakennuksista. Yrityksen tiloissa toimii myös J. Varila Steelille alihankintana tekeviä yrittäjiä ja toimijoita kuten sähköasentajia. Yhdeksän vuotta yritys on ollut osa Österberg Groupia.

Jatkuvaa parantamista tehdään J. Varila Steelillä 5S-järjestelmän avulla. Järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa lajitellaan eli minimoidaan kaikki hukka.

”Käytännössä meillä jätehuolto on muuttunut kierrättämisen optimoinniksi. Entisiä sekajätelavoja ei enää tarvita. Niiden tilalla on joka jakeelle oma kierrätyslavansa. Tilaukset optimoidaan ja jokaiselle palasellekin on paikkansa”, Pillikko avaa muutosta.

Yritys kierrättää mm. rakenneteräkset, ohutlevyteräkset, maalit, painepakkaukset, styroksit, muovit, pahvit, palamattomat rakennusmateriaalit sekä peltivillaelementit erillisinä jakeina.

Toisena järjestelmässä on järjestäminen, kolmantena siivoaminen ja neljäntenä vakiointi.

”Näiden käyttöönotolla olemme saaneet jopa tunnin työajan säästön, kun oikeat työkalut löytyvät oikeista paikoista oikeaan aikaan. Tämä on oleellista töiden sujuvuuden kannalta, koska työtehtävissä on jo itsessään paljon muuttujia”, Pillikko kertoo.

Hän jatkaa, että järjestelmän viides osa on seuranta. Toisin sanoen asioita ja niiden vaikuttavuutta seurataan sekä kirjataan.

”Kuudentena askeleena kokonaisuutta on kehitetty turvallisuuden näkökulmasta (6S), jolloin järjestys ja siisteys tukevat suoraan työturvallisuutta.”

Yritys on panostanut myös energiatehokkuuteen. Tuotannossa hyödynnetään lämmöntalteenottoa (LTO) sekä kompressoreiden hukkalämpöä. Lisäksi yritys selvittää käytetyn sähkön alkuperää ja uusiutuvan energian osuutta. Tehtaan hiilijalanjäljen laskenta on suunnitteilla osana vastuullisuustyön kehittämistä.

Onko vastuullisuuteen panostaminen näkynyt euroissa?

Toimitusjohtaja Jari Varila vastaa, että tätä ei ole koskaan laskettu tarkasti, mutta jo yksistään yrityksen kierrätysasteen nostaminen on näkynyt jätehuoltolaskuissa positiivisena. Varila toteaa myös, että loppuasiakkaita kiinnostaa vastuullisuus nykyään yhä enemmän, ja he asettavat vaatimuksia sille, mitä yrityksen tulee tehdä ja osoittaa laadun ja vastuullisuuden eteen. Käytännössä tämä näkyy myös euroissa toteutuneina kauppoina: vastuullisuusvaatimuksiin vastaaminen on monin paikoin edellytys kaupanteolle. Vastuullisuuteen panostaminen on ollut keskeinen tekijä yrityksen kilpailukyvyn säilyttämisessä.

”Vastuullisuuden kehittämisessä ja raportoinnin välineenä meillä on EcoVadis-alusta käytössä. Alustaa on nyt käytetty ensimmäisen kerran ja saimme EcoVadis-arvioinnissa luokituksen sitoutunut”, iloitsee Seija Tuominiemi, yksi yrityksen toimihenkilöistä.

Palataksemme euroihin toimitusjohtaja kertoo, kuinka laatuun panostetaan nimenomaan yrityksen tehtaan tiloissa ja toimintatavoissa.

”Pyrimme siihen, että meiltä lähtee pitkäikäistä ja huoltovapaata sekä sitä, mitä on tilattu. Korjaus tilaajan kohteessa maksaa meille huomattavasti enemmän kuin tehtaalla hyvin tekeminen”, hän avaa lukuja.

Tämä ohjaa tekemään asiat oikein ensimmäisellä kerralla – mikä on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta vastuullista.

Pitkäikäiset ja laadukkaat tuotteet tukevat samalla myös vastuullisuutta, sillä ne vähentävät korjaustarvetta, materiaalihukkaa ja turhaa resurssien käyttöä.

Kehittäminen jatkuu

Jatkuva parantaminen jatkuu. Seuraavaksi yritys suunnittelee vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin tekemistä, toiminnanohjausjärjestelmän uudistamista ja oman sovelluksen kehittämistä työturvallisuuden lisäämiseksi.

”Seuraava askel voisi olla ISO 14001 -sertifikaatti”, pohtii Pillikko.

”Se on meidän seuraava askel”, vastaa toimitusjohtaja Varila.

Vastuullisuusviestinnän perusta eli käytännön tekemiset ja niiden mittarointi ovat J. Varila Steelillä hyvällä mallilla. Lähitulevaisuudessa aiotaan panostaa sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Innostusta ulkoisen viestinnän kehittämiseen he kertoivat saaneensa Keski-Pohjanmaan Vastuullisuuskumppanien järjestämästä Perhon tilaisuudesta.

”Henkilöstölle meillä on pidetty info, jossa käydään läpi vastuullisuuden perusteita ja miten se näkyy meillä tekemisessä ja tuloksessa”, Pillikko kertoo.

Tuominiemi jatkaa, että tällä hetkellä nettisivuilla on pieni vastuullisuusosio, mutta enemmänkin voisi kertoa.

Yritys kehittää myös tuotannon seurantaa ja tiedolla johtamista, joiden avulla materiaalivirtoja ja työvaiheita voidaan ennakoida entistä paremmin.

J. Varila Steel on hyvä esimerkki yrityksestä, jolla on paljon vastuullisuustekoja ja -tavoitteita, joista on myös perusteltua viestiä ulospäin. Näkyvä vastuullisuusviestintä lisää asiakkaiden luottamusta ja voi toimia merkittävänä kilpailuetuna.

Yritystä haastateltaessa viesti on selvä: vastuullisuus ei ole pakollinen lisä, vaan keskeinen osa liiketoiminnan kehittämistä. Katse on vahvasti tulevassa, ja vastuullisuustyötä tehdään tavoitteellisesti sekä kilpailukyvyn että taloudellisen tuloksen näkökulmasta.

Vastuullisuus J. Varila Steelillä tarkoittaa käytännössä tehokasta materiaalien hallintaa, toimitusvarmuutta ja turvallista tuotantoa – ei erillistä toimintoa, vaan osa päivittäistä tekemistä.

Oletko kiinnostunut kehittämään yrityksesi vastuullisuutta tai siitä viestimistä?

Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit antavat maksutonta tukea keskipohjalaisten yritysten vastuullisuuden kehittämiseen. Tarjolla on alkukartoituksia, joissa arvioidaan yrityksen vastuullisuuden nykytilaa (missä mennään, mitä tehdään jo hyvin ja missä on kehittämistarpeita), sekä työpajoja ja pilotointeja mm. hiilijalanjäljen laskentaan, vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin, viestintään ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tutustu lisää:  Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit -hanke – KOSEK

Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit –hanke on EU:n osarahoittama, Keski-Pohjanmaan liiton alueella toimiva hanke, jota toteuttavat Kokkolanseudun Kehitys Oy, Kokkolan kaupunki, Centria-ammattikorkeakoulu ja YritysKannus. Kuntarahoittajina toimivat Kokkolan kaupunki, Kannuksen kaupunki ja Perhon kunta.

Julkaisun teksti: Hanna Tölli ja Sari Yli-Hukka