Kestävyysraportointi ei ollut velvoite Tallqvistille – vaan väline kehittää liiketoimintaa ja konkretisoida vastuullisuutta

Moni keskipohjalainen yritys on tilanteessa, jossa kestävyysraportoinnin vaatimukset kolkuttelevat ovella. Kestävyysraportointi herättää yrityksissä tunteita: toisille se on tulossa oleva pakollinen velvoite, toisille taas mahdollisuus vahvistaa liiketoimintaa ja rakentaa kilpailuetua toimialalla sekä markkinoilla.

EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuonna 2023. Suuryrityksiä CSRD velvoittaa jo nyt, mutta Omnibus on siirtänyt raportointivelvoitteen muiden suurten kirjanpitovelvollisten yritysten osalta. Näitä olivat alun perin toisen vaiheen yritykset, joilla täyttyy vähintään kaksi seuraavista ehdoista: taseen loppusumma vähintään 25 miljoonaa euroa, liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa tai henkilöstön määrä vähintään 250 henkilöä. Alkuperäisen aikataulun mukaan näiden yritysten olisi tullut raportoida keväällä 2026 vuoden 2025 tietojen perusteella, mutta Omnibus on lykännyt tätä velvoitetta. Nyt 2025 hyväksytyn aikataulun mukaan toisen vaiheen yritykset raportoivat ensimmäisen kerran vuonna 2028, vuoden 2027 tiedoista. Muutoksen myötä ehdot päivittyivät myös siten, että henkilöstön määrä nousi 1000.

Tämä on aiheuttanut erityisesti pk-yrityksissä epävarmuutta siitä, miten kestävyysraportointiin tulisi valmistautua ja millä aikataululla. VSME-raportointiviitekehys (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) tarjoaa pienemmille ja listaamattomille yrityksille mallin, jonka avulla ne voivat aloittaa kestävyysraportoinnin vapaaehtoisesti ja samalla valmistautua tuleviin CSRD-vaatimuksiin. Tilinpäätöksen yhteydessä yritys raportoi taloudellisesta tilanteestaan, ja kestävyysraportointi laajentaa tätä näkökulmaa kattamaan myös sosiaaliset, ympäristölliset ja hallinnolliset (governance) näkökulmat.

Kestävyysraportointi alkoi tahdosta valmistautua tulevaan

Ab Tallqvist Oy laati ensimmäisen kestävyysraporttinsa vuoden 2025 keväällä, edellisvuoden tilinpäätöstietojen valmistuttua. Yritys toimii infrarakentamisen, kaivosteollisuuden, rakennusurakoinnin ja kuljetuksen toimialoilla, joilla korostuvat vastuullisuus, kestävän kehityksen periaatteet ja läpinäkyvyys toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Tallqvist on lähtenyt kehittämään kestävyysraportointia osana omaa vastuullisuustyötään jo ennen kuin heidän yrityksensä kokoluokkaa tai toimialaa koskevat raportointivelvoitteet olivat astuneet voimaan. Yrityksessä nähtiin, että vastuullisuusvaatimukset tulevat kulkemaan hankintaketjujen kautta vääjäämättä myös aliurakoitsijoille, jossa muutokseen haluttiin olla valmiita hyvissä ajoin.

“Meillä ei vielä ollut varsinaista velvoitetta raportoida, mutta nähtiin, että se tulee väistämättä osaksi myös meidän kokoisten yritysten arkea toimitusketjujen kautta. Siksi halusimme lähteä mukaan jo nyt – ei sitten vasta, kun se tulee pakolliseksi ja mietitään, mitä pitäisi tehdä.” Gina Tallqvist, toimitusjohtaja

Raportointi tekee vastuullisuudesta konkreettista

Tallqvist laati ensimmäisen VSME-viitekehyksen mukaisen kestävyysraporttinsa yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Raportoinnin tavoitteena oli tunnistaa juuri oman liiketoiminnan kannalta olennaisimmat vastuullisuuden teemat ja mittarit.

Raportointiprosessin myötä Tallqvistissa haluttiin varmistaa, että yrityksen vastuullisuustyö saadaan koottua selkeään ja yhtenäiseen muotoon. Yrityksessä oli jo ennestään runsaasti seurattavaa dataa esimerkiksi polttoaineen kulutuksesta ja jäteseurannasta sekä energian- ja vedenkulutuksesta, mutta raportoinnin avulla kokonaisuutta pystyttiin jäsentämään ja tunnistamaan liiketoiminnan kannalta olennaiset asiat.

“Keskustelimme laadintaprosessissa paljon siitä, mikä on juuri meidän toiminnassamme merkittävää. Koska emme ole tuotannollisesti valmistava yritys, vaan palveluntarjoaja, nähtiin esimerkiksi polttoaineiden kulutus keskeisimpänä ympäristötekijänä, kun taas energiatehokkuus ja vedenkulutus jäivät vähemmälle painoarvolle.” kehityspäällikkö Christoffer Tallqvist kuvailee

Tallqvistilla vastuullisuus ja sen raportointi ei ole alkanut tyhjästä: monia asioita oli jo aiemmin seurattu ja kehitetty, mutta raportointiprosessin laadinta auttoi kokoamaan ne yhteen ja tarkastelemaan toimenpiteitä/asioita pidemmällä aikavälillä sekä luomaan jatkumon tulevaan. Christofferin mukaan raportointi on ollut ennen kaikkea oppimisen ja kehittymisen työkalu:

“Tätä kautta voidaan tarkastella syvällisemmin asioita, joita on jo vuosien ajan kehitetty, ja samalla tunnistaa uusia kehityskohteita. Koko prosessi on auttanut hahmottamaan vastuullisuustyötä laajemmin. Raportointi on lisännyt tietoisuutta ESG-teemoista ja auttanut meitä näkemään, mitä asioita olemme jo tehneet oikein ja missä voimme kehittyä. Raportointi on ollut työkalu, ei pelkkä velvoite.

Tiedon keruu ja mittaaminen toivat oppia – ja kilpailuetua

Tallqvistissa raportointiprosessin keskeisenä oppina korostetaan tiedonkeruun ja olennaisuuden ymmärtämistä: mittareita voidaan rakentaa vasta, kun tiedetään, mitä tietoa on saatavilla ja mikä on liiketoiminnan kannalta merkityksellistä.

“Tässä vaiheessa tehty kaksoisolennaisuusanalyysi auttoi tunnistamaan, mitkä asiat ovat meille oikeasti tärkeitä, ettei lähdetä juoksemaan joka suuntaan.”

Kokemusten mukaan raportoinnin suurin haaste ei liittynyt itse raportin laatimiseen, vaan oikeiden mittareiden tunnistamiseen kestävyysraportointia varten.

“Jos dataa ei ole aiemmin kerätty systemaattisesti, on vaikea raportoida. Meillä dataa oli paljonkin, ja osin jo ISO-standardien mukaisina mittareina, mutta haasteena oli valita, mitä niistä kannattaa hyödyntää juuri kestävyysraportin laadinnassa. Datan laajuus toi siis omat vaikeutensa,” kuvailee Christoffer Tallqvist.

Yrityksessä korostetaan kuitenkin, että kehittäminen ei tarkoita aloittamista alusta: tärkeää on tunnistaa jo tehdyt asiat ja rakentaa niiden varaan.

Tallqvistissa suurimpana hyötynä raportoinnin laadinnasta nähdään yritysjohdon lisääntynyt valmius, tietoisuus ja ymmärrys siitä, missä yritys tällä hetkellä on ja mihin suuntaan halutaan kehittyä. Raportti ei ole ollut itseisarvo, vaan sen laatiminen on lisännyt ymmärrystä vastuullisuuden eri osa-alueista ja auttanut viemään niitä osaksi johtamista ja päätöksentekoa.

Yrityksessä korostetaan, että kilpailuetua ei synny pelkästä raportista, vaan siitä, että yritys pystyy vastaamaan sidosryhmien kasvaviin vastuullisuusodotuksiin ja näihin liittyviin kysymyksiin. Valmius tarkoittaa käytännössä juuri tätä eli kykyä reagoida nopeasti eri sidosryhmien tarpeisiin ja tuoda toiminta sekä sen vaikutukset läpinäkyvästi esiin. Asiakkaat, urakoitsijat ja rahoittajat kysyvät nykyään entistä tarkemmin eri yhteyksissä, miten vastuullisuusasiat (ympäristöllinen, sosiaalinen ja hallinnollinen vastuullisuus) on huomioitu, ja raportointi tarjoaa keinon vastata näihin vaatimuksiin.
“Meillä on nyt valmius vastata kysymyksiin ilman, että täytyy lähteä etsimään tietoa tai arvailemaan näihin vastauksia. Kun tieto on koottu yhteen, on helpompi vastata myös tarjouskilpailujen ja rahoitushakujen vastuullisuuskysymyksiin.”

Kestävyysraportointi on auttanut Tallqvistia tunnistamaan ympäristöön liittyvien teemojen lisäksi myös laadullisia ja henkilöstöön liittyviä mittareita. “CO₂-päästöt eivät aina ole meidän toiminnassamme keskeisin mittari. On tärkeää, että pystymme osoittamaan myös työntekijöiden hyvinvointiin ja vastuulliseen toimintaan liittyviä asioita. Ne ovat meille tärkeä osa kokonaiskuvaa yrityksen vastuullisuudesta.”

Vinkit muille yrityksille

Christoffer Tallqvistin viesti kestävyysraportointia aloittaville yrityksille on selkeä: aloittakaa tiedonkeruusta ja mittareista. Hän korostaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla vaan raportoinnin laadinta kannattaa palastella hallittaviin osiin ja edetä vaiheittain. Mikäli mahdollista, raportointia voi myös pilotoida pienemmällä kokonaisuudella, jolloin oppiminen ja kehittäminen tapahtuvat luontevammin. Näin vastuullisuustyöstä ei muodostu raskasta “mittariprojektia”, vaan se etenee käytännönläheisesti ja realistisesti.

Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit-hankkeen asiantuntijoiden Jenni Silvolan ja Sari Yli-Hukan mukaan pienempien yritysten kannattaa panostaa vastuullisuustyön kehittämiseen jo nyt. Kestävyysraportointi toimii konkreettisena työkaluna, joka auttaa tunnistamaan yrityksen kannalta olennaiset vastuullisuusteemat sekä seuraamaan ja mittaamaan työn edistymistä. Vaikka raportointivelvoitteet eivät vielä koske pieniä yrityksiä, vaatimuksia välittyy yhä enemmän toimitus- ja alihankintaketjujen, asiakkaiden sekä rahoittajien kautta. Vastuullisuustyön kehittäminen on näin olennainen osa sekä yrityksen kilpailukyvyn vahvistamista että pitkän aikavälin kestävää kasvua.

Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit tukee yrityksiä kestävyysraportoinnissa

Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit on EU:n osarahoittama hanke, joka toimii Keski-Pohjanmaan liiton toimialueella.
Hankkeessa tarjotaan yrityksille työkaluja ja käytännön tukea vastuullisuustyön jäsentämiseen. Tavoitteena on auttaa keskipohjalaisia mikro- ja pk-yrityksiä tarkastelemaan vastuullisuuden teemoja omiin tarpeisiin sopivalla tavalla ja vahvistaa valmiuksia vastata kasvaviin sidosryhmäodotuksiin. Lisäksi yrityksille on saatavilla vastuullisuuden alkukartoituksia, jotka auttavat hahmottamaan nykytilannetta ja suunnittelemaan kehitysaskelia. Hankkeen toimenpiteet ovat yrityksille maksuttomia.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:

Sari Yli-Hukka, sari.yli-hukka@kosek.fi