Miltä näyttää maailma, jossa ihmisistä ja ympäristöstä pidetään huolta ja tulevaisuuteen suhtaudutaan toiveikkaasti?
Tätä kysymystä pohdittiin Lucina Hagmanin koululla kestävän kehityksen teemapäivässä Mahtavien mahdollisuuksien maailma lokakuussa 2026. Päivän aikana oppilaat pääsivät tutustumaan kestävään kehitykseen monipuolisten luentojen, työpajojen ja näytteilleasettajien pisteiden kautta.
Noin 240 Lucina Hagmanin yläkoulun oppilasta ja Marttilan koulun 5.–6.-luokkalaista sai uusia näkökulmia siihen, miten ympäristö, energia, demokratia, vastuullisuus ja omat valinnat liittyvät toisiinsa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kestävän kehityksen teemoista ja auttaa nuoria tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa tulevaisuuteen.
Kestävämpi tulevaisuus rakentuu tiedosta, yhteistyöstä ja pienistä sekä suurista teoista. Päivä osoitti, että näitä asioita voidaan oppia yhdessä keskustellen, kokeillen ja paikallisiin toimijoihin tutustuen.
Nuorten toiveista yhteiseksi tekemiseksi
Mistä kestävän kehityksen teemapäivän idea sai alkunsa?
Kokkolan kaupunki valmisteli ilmasto-ohjelmaansa vuosina 2023–2024 ja halusi osana tätä kuulla myös lasten ja nuorten ajatuksia ilmastonmuutoksesta ja kunnan ilmastotyöstä. Työpajoissa nuorilta kysyttiin muun muassa, miten kunta voisi kannustaa heitä tekemään omia ilmastotekoja.
Vastauksissa korostui toive tiedon ja opetuksen lisäämisestä: 48 prosentissa vastauksista toivottiin lisää tietoisuutta ja opetusta aiheesta. Lisäksi 24 prosentissa vastauksista ehdotettiin tapahtumia, tempauksia ja kampanjoita.
Teemapäivä on konkreettinen esimerkki siitä, miten nuorten esiin nostamiin toiveisiin voidaan tarttua ja muuttaa niitä yhteiseksi toiminnaksi. Samalla se tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia kestävän kehityksen kysymyksistä eri näkökulmista ja kohdata ihmisiä, jotka edistävät niitä työssään.
Tietoa, oivalluksia ja paikallisia esimerkkejä
- Päivän ohjelmassa kestävän kehityksen teemoja käsiteltiin monipuolisesti. Luennoilla ja toiminnallisissa työpajoissa tutustuttiin muun muassa luonnonvarojen käyttöön, energiaan, demokratiaan ja kestävään maatalouteen.
Ohjelmassa olivat mukana:
• Faabelimetsän pöllöt – Jani Ylikangas: miten luonnonvarojen käyttö vaikuttaa pöllöihin ja paikalliseen luontoon.
• Onko energiaa? – Miika Huhtala, maakunnan energianeuvoja: näkökulmia energiaan ja energiatehokkuuteen.
• Agenda 30 -pakohuone: kestävän kehityksen tavoitteita toiminnallisesti lähestyvä työpaja.
Jenni Silvola, Kokkolan kaupungin ilmastoasiantuntija
• Demokratian peruspalikat – Annika Englund-Piirto, Demokratia koulu: demokratiaa, osallistumista ja vaikuttamista.
• Kestävyys ja vastuullisuus maatalousalalla – Riina Tuomelan luomutila: kestävän kehityksen kysymyksiä maatalouden näkökulmasta.
Lisäksi oppilaat pääsivät tutustumaan näytteilleasettajien toimintaan ja keskustelemaan kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista. Mukana olivat Kokkolan kaupungin ruokapalvelut, Keski-Pohjanmaan Martat, Maailmankoulu, Keski-Pohjanmaan Luonto ry, Ekorosk, Kälviän kirjasto ja nuorisopalvelut, KOHASU ja Kälviän 4H-yhdistys.
Kun nuoret kohtaavat erilaisia asiantuntijoita, yhdistyksiä ja palveluiden tuottajia, kestävän kehityksen teemat tulevat lähelle omaa arkea. Samalla avautuu näkymä siihen, kuinka monenlaisissa tehtävissä ja ammateissa voidaan edistää yhteistä hyvinvointia ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.
Yrittäjyyskasvatusta käytännössä – yhteistyötä ja yhteiskunnallista vaikuttamista
Yrittäjyyskasvatus mielletään helposti yrityksen perustamiseen, liikeideoihin tai yrittäjänä toimimiseen. Todellisuudessa se on paljon muutakin.
Yrittäjyyskasvatuksessa voidaan harjoitella esimerkiksi oma-aloitteisuutta, yhteistyötä, ongelmanratkaisua, vastuunkantoa ja omien ideoiden muuttamista käytännön toiminnaksi. Siihen kuuluu myös työelämän tuntemus sekä ymmärrys siitä, miten oma osaaminen ja erilaiset toimijat voivat yhdessä saada aikaan muutosta.
Kestävän kehityksen teemapäivä on tästä hyvä esimerkki. Päivän pääteemana ei ollut yrittäjyys, mutta yrittäjyyskasvatuksen näkökulma kulki mukana koko toteutuksessa: nuoret tutustuivat paikallisiin toimijoihin, saivat tietoa erilaisista ammateista ja toimintatavoista sekä pääsivät pohtimaan, miten yhteisiin haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja.
Kun nuoret näkevät, miten energiaan, luontoon, ruokaan, kiertotalouteen ja demokratiaan liittyviä kysymyksiä ratkaistaan käytännössä, myös työelämä ja sen monet mahdollisuudet tulevat tutummiksi. Samalla vahvistuu ymmärrys siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa omilla valinnoilla ja tekemällä yhteistyötä muiden kanssa.
Yrittäjyyskasvatuksen ei tarvitse olla erillinen oppitunti tai tapahtuma. Se voi toteutua osana koulun muuta toimintaa, kun nuorille annetaan mahdollisuuksia osallistua, oivaltaa, tehdä yhteistyötä ja tutustua ympäröivään työelämään.
Yhteistyöllä syntyy mahdollisuuksia
Kestävän kehityksen teemapäivä toteutettiin yhteistyössä Lucina Hagmanin koulun henkilökunnan, Kokkolan kaupungin sivistystoimen sekä ilmastoasiantuntijan ja hyvinvointikoordinaattorin kanssa.
KOSEK osallistui päivään yrittäjyyskasvatuksen ja työelämäyhteistyön näkökulmasta. Tapahtuma on jälleen yksi hieno esimerkki siitä, miten koulun, kaupungin, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyöllä voidaan rakentaa nuorille oppimiskokemuksia, jotka yhdistävät koulussa opittavat asiat ympäröivään maailmaan.
Samalla se kannustaa muitakin kouluja ja toimijoita miettimään, millaisia mahdollisuuksia omalla koululla on toteuttaa yrittäjyyskasvatusta käytännössä. Aiheena voi olla vaikkapa kestävä kehitys, hyvinvointi, kiertotalous tai paikallinen elinkeinoelämä.
Kun nuorille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua erilaisiin toimijoihin, kysyä, kokeilla ja löytää uusia näkökulmia, yrittäjyyskasvatus muuttuu konkreettiseksi osaksi arkea.
Ota yhteyttä:
-

Sari Yli-Hukka
Yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija, Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit-hankkeen projektipäällikkö, yrityskehittäjä
Puhelin
Sähköposti
Puhelin
