Hankkeet 2025

Innovatiivisten energiaratkaisujen kehittämistä Merenkurkun alueella

Bothnia Green Energy-hanke oli rajat ylittävä hanke, joka vauhditti kestävän energian kehitystä Merenkurkun alueella. Hanke toteutettiin 1.1.2023–31.12.2025, ja se kokosi yhteen keskeisiä suomalaisia ja ruotsalaisia toimijoita rakentamaan uusia verkostoja, tukemaan innovaatioita sekä vahvistamaan alueen yritysten kilpailukykyä. Sen keskeisenä tehtävänä oli edistää yhteistyötä ja investointeja kestäviin energiaratkaisuihin, jotta alueen yrityksillä olisi edellytykset kehittää ja kaupallistaa tulevaisuuden energiateknologioita.

Power to Talent

Power to Talent -pilotti käsitteli yhtä energia-alan ajankohtaisimmista haasteista: osaavan työvoiman houkuttelua ja sitouttamista. Tiiviissä yhteistyössä kuuden energiayhtiön HR-osastojen kanssa pilotti loi alustan esimerkiksi rajat ylittävälle yhteistyölle ja yhteiselle oppimiselle.

Työ huipentui Talent Attraction Toolbox -työkalupakkiin, joka kokosi pilotin aikana kehitetyt työkalut, menetelmät ja havainnot. Se auttaa yrityksiä kehittämään HR-käytäntöjään ja parantamaan houkuttelevuuttaan työnantajina.

Rakentaminen ja kiinteistöt

Tämä pilotti keskittyi tunnistamaan rakentamisen ja kiinteistöalan energiatarpeita sekä tuomaan esiin innovatiivisia ratkaisuja tarjoavia yrityksiä. Merkittävä virstanpylväs oli vuonna 2024 Uumajassa järjestetty matchmaking-tapahtuma, jossa syntyi yli 70 kohtaamista ratkaisuntarjoajien ja kiinteistöalan toimijoiden välillä.

Hukkalämpö

Hukkalämpöpilotti tutki teollisen hukkalämmön hyödyntämisen merkittävää potentiaalia yhdistämällä lämpöä tuottavat yritykset ja sopivia teknologioita tarjoavat toimijat. Hankkeen aikana järjestettiin kymmenen webinaaria, joissa asiantuntijat, yritykset ja sidosryhmät keskustelivat teknologioista, liiketoimintamalleista ja käytännön esimerkeistä. Tilaisuudet lisäsivät tietoisuutta ja osaamista hukkalämmön hyödyntämisestä Merenkurkun alueella.

Pilotti tuotti Excess Heat Toolbox -työkalupakin, joka sisältää idearekisterin (37 ratkaisua 29 yritykseltä) sekä raportin keskeisistä havainnoista ja suosituksista. Yhdessä nämä tarjoavat käytännöllisen pohjan yrityksille, jotka haluavat hyödyntää hukkalämmön mahdollisuuksia.

DC-verkot

DC Networks -pilotti tutki energian siirtämistä suoraan tasavirralla (DC) tuotannon ja kulutuksen välillä. Tämä lähestymistapa voi parantaa energiatehokkuutta tietyissä sovelluksissa, ja pilotti tarkasteli sen toteutusmahdollisuuksia Merenkurkun alueella. Työhön kuului AFRY:n toteuttama toteutettavuustutkimus, jossa analysoitiin teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kahdessa kohteessa: Pietarsaaren teollisuuspuistossa ja Uumajan pysäköintitalossa.

Pilotissa tuotettiin avoin laskentatyökalu sekä video ja loppuwebinaari, jotka ovat saatavilla Merenkurkun neuvoston verkkosivuilla. Nämä resurssit auttavat yrityksiä ja kuntia arvioimaan, milloin DC-ratkaisut ovat hyödyllisiä ja miten niitä voidaan käytännössä toteuttaa.

Tapahtumat ja kohokohdat

Hankkeen aikana hankekumppanit jakoivat aktiivisesti tietoa, rakensivat verkostoja ja toivat esiin pohjoismaista yhteistyötä monissa tapahtumissa. Hanke osallistui kahdesti Energy Weekiin ja kahdesti Kokkola Material Weekiin. Kumppanit vierailivat myös Grazissa ja Bukarestissa lisäten hankkeen näkyvyyttä Merenkurkun alueen ulkopuolella. Hanke päättyi loppuseminaariin Örnsköldsvikissä.
Hanke toteutettiin Merenkurkun neuvoston alaisuudessa. Sen lisäksi hanketta olivat toteuttamassa KOSEK, Pietarsaaren seudun kehitysyhtiö Concordia, Vaasanseudun kehitys Oy VASEK, Oy Merinova Ab, Skellefteå Science City AB, Uumajan kunta ja Övik Energi.

Target Circular – Supporting Sustainable SMEs to Success on Interreg Northern Periphery and Arctic -ohjelman rahoittama kansainvälinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on ollut tukea pk-yrityksiä siirtymässä kiertotalouteen ja kestävään liiketoimintaan. Hanke toteutettiin vuosina 1.1.2023–31.12.2025, ja sen kokonaisbudjetti oli noin 1,6 miljoonaa euroa.

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä yrityskehitysorganisaatioiden, tutkimuslaitosten ja kiertotalousklustereiden kanssa Irlannista, Suomesta, Norjasta ja Islannista.
Toiminnan keskiössä oli pk-yritysten ja yrityskehittäjien osaamisen vahvistaminen sekä uusien menetelmien kehittäminen. Niiden avulla yritykset voivat tehdä systemaattisempia päätöksiä kestävän liiketoiminnan kehittämisessä.

Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin useita työkaluja sekä toimintamalleja yritysneuvonnan tueksi, ja järjestettiin työpajoja sekä koulutuksia yrityksille ja yrityskehittäjille. Keskeinen tulos oli erityisesti yrityskehittäjille suunnattu suomenkielinen liiketoiminnan kehittämisen työkirja, joka auttaa jäsentämään yrityksen strategiaa, testaamaan liiketoimintaideoita ja tekemään päätöksiä näyttöön perustuvien menetelmien avulla.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin materiaaleja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista ja vahvistettiin kansainvälistä yhteistyötä, mikä tukee kestävien pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä pohjoisilla alueilla. Liiketoiminnan kehittämisen työkirjan avulla KOSEK jatkaa palvelun tuottamista osana omaa toimintaansa.

Tulevaisuuden tekijät – nuoret työelämää tutkimassa -videoprojektissa tuotettiin kolme opetusvideota, joiden kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret.

Videoilla nuoret käsittelevät heille merkityksellisiä teemoja, kuten työelämää, tulevaisuudenuskoa ja hyvinvointia sekä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Sisällöt pohjautuvat nuorten omiin ajatuksiin ja kysymyksiin, ja videoissa nuorten näkökulma kohtaa aitoja työelämän edustajia.

Videoiden aiheina ovat ”Onko mokaaminen ok?”, ”Onko minulle paikkaa?” ja ”Saako kaikki olla mukana?” Ensin mainittu video pureutuu nuoria mietityttävään kysymykseen, saako vaikkapa tet-harjoittelussa tai kesätöissä tehdä virheitä. Toisessa videossa keskustellaan ura- ja opintopoluista sekä siitä, pitääkö jo 8-luokkalaisen tietää, mikä hänestä tulee isona. Kolmannessa videossa sukelletaan syvälle tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden äärelle pohtimalla, saako työelämässä olla oma itsensä. Videoita täydentää tukimateriaali, joka sisältää keskustelutehtäviä oppitunneille. Pituudeltaan videot ovat 10–15 minuuttia ja ne ovat kaksikielisiä.

Projekti toteutettiin ajalla 1.3.2025-31.12.2025. Sen kokonaisbudjetti oli 21 000 euroa, josta Brita Maria Renlund -säätiö on myöntänyt 15 000 euroa apurahana Kokkolanseudun Kehitys Oy:lle. Videoprojekti toteutettiin yhteistyössä KOSEKin, Kokkolan kaupungin opetuspalveluiden sekä muotoilutoimisto Studio Frekvensin Ida Storbackan ja Andreas Haalsin kanssa. Studio Frekvens on vastannut projektin visuaalisesta toteutuksesta ja videotuotannosta.

Videoissa ovat mukana seuraavat yritykset: Tallqvist, Työplus, Pohjanmaan kauppakamari, Kokkolan kaupunki, Opetusravintola Kokkolinna ja Kpedu, Centria-ammattikorkeakoulu, Jukkola Systems sekä Kokkola Industrial Park (KIP). Oppilaista mukana ovat olleet Mio, Vilma, Ottilia, Amanda, Adanna, Meja, Otto, Juho, Aliisa, Juulia, Jussi ja Inka.

KOSEK toimii päätoteuttajana Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit -hankkeessa, jossa Keski-Pohjanmaalla toimivia mikro- ja pk-yrityksiä autetaan vastaamaan kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin. Lisäksi kohderyhmänä ovat alueen kuntatoimijat sekä kolmas sektori.

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja muuttuva sääntely haastavat yrityksiä ja kuntia uudistamaan toimintaansa. Samalla ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia kehittää kestävää liiketoimintaa sekä lisätä alueellista elinvoimaa. Hanke tuo yhteen alueen toimijat vauhdittamaan siirtymää kohti hiilineutraaliutta ja kiertotalouteen perustuvaa yhteiskuntaa muun muassa jakamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa aiheesta sekä tarjoamalla yrityksille työkaluja vastuullisuustyöhön.

KOSEKin toimialueen yrityksistä osa on jo reagoinut kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin vielä vastuullisuustyössään alkutaipaleella. Yhdeksi haasteeksi on tunnistettu vastuullisuus-/kestävyysraportointi tilanteessa, jossa vastuullisuusraportointia vaaditaan enenevissä määrin esimerkiksi suurhankkeiden aliurakoitsijoilta. Tilaajien lisäksi rahoittajat arvioivat yhä useammin yrityksen vastuullisuutta rahoituspäätöstä tehdessään. Hankkeessa järjestetäänkin työpajoja, joissa yrityksiä muun muassa opastetaan vastuullisuusraportin laatimisessa.

Raportoinnin lisäksi hankkeessa autetaan käytännönläheisen yrityskehittämisen keinoin yrityksiä vaikkapa parantamaan liiketoimintansa energiatehokkuutta sekä edistämään kiertotaloutta lisäämällä kierrätysraaka-aineiden käyttöä. Sen lisäksi, että energiatehokkuuden parantaminen ja kierrätysraaka-aineiden käyttö ovat kestävää liiketoimintaa, ne voivat tehdä liiketoiminnasta taloudellisesti entistä kannattavampaa. Kun vastuullisuus tuodaan eri tavoin osaksi arkea, viime kädessä se parantaa yritysten kilpailukykyä.

Kyseessä on EU:n osarahoittama Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)-hanke, joka toteutetaan Keski-Pohjanmaan liiton alueella. Kuntarahoittajina toimivat Kokkola, Kannus ja Perho sekä osatoteuttajina Centria-ammattikorkeakoulu, Kokkolan kaupunki ja YritysKannus Oy.

Hankkeen toimintalinja on hiilineutraali Suomi, erityistavoitteena energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Hankkeen toteutusaika on 1.3.2025–31.8.2027.