Future Cleantech Solutions -hankkeen webinaarissa 7.10.2021 käsiteltiin kestävää johtajuutta muuttuvassa maailmassa luennoitsija, muutosjohtaja ja kouluttaja Ulrika Sedinin johdolla.
Webinaarin moderaattorina toimi Future Cleantech Solutionsin kansainvälisen liiketoiminnan kehittäjä Jon Moraeus. Kiinnostus oli Merenkurkun molemmilla puolilla suurta; tilaisuuteen ilmoittautui yli 300 osallistujaa sekä Ruotsista että Suomesta.
Kestävässä työssä on kyse inhimillisten voimavarojen luomisesta ja uusimisesta eikä niiden kuluttamisesta. Kestävässä johtamisessa on kyse kyvystä kehittää pitkän aikavälin hyviä tuloksia, huolehtia itsestään ja oppia käyttämään työkaluja, joilla voidaan rakentaa liiketoimintaa kestävien työntekijöiden kanssa, jotka nähdään ja kohdataan yksilöinä. Johtaja vaikuttaa ympäristöönsä ja edistää sen kestävyyden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden huomioimista.
– Mitä yhteistä on formulakisalla ja kestävällä johtajuudella? kysyy Ulrika Sedin. Menestyäkseen työssään pitää osata keskittyä, jarruttaa ja levätä oikeissa paikoissa, sillä digitaalinen maailma, jossa elämme, on yhtä nopeatahtinen ja muuttuva kuin formulakisa. Johtajan täytyy olla formulakuski, joka johtaa sekä itseään ja muita kestävällä tavalla.
Maailmaa voidaan Sedinin mukaan kuvailla englanniksi termillä VUCA (volatile, uncertain, complex, ambiguous) eli se on epävakaa, epävarma, monimutkainen ja monitulkintainen. Sedin asettaakin tärkeän kysymyksen: Minkälainen johtajuus on välttämätöntä tällaisessa maailmassa?
Sedinin mukaan olennaista on visio, läpinäkyvä johtajuus ja selkeä kommunikaatio, jotta tiedämme mihin suuntaan edetä asioiden muuttuessa. Yksinkertaisistakin asioista saa monimutkaisia, mutta tätä vastaan voi taistella keskittymällä oleellisiin asioihin ja työskentelemällä tiimeissä. Lisäksi työyhteisön tulee hyväksyä joustavasti myös mahdolliset virheet ja asettaa lyhyen tähtäimen päämääriä, että yhteisö voi tehdä korjausliikkeitä pyrkiessään kohti suurempaa visiota.
Erityisesti viime aikoina VUCA-maailman taitoja on tarvittu.
– Kukaan meistä ei osannut ennustaa pandemian tuloa, mutta meidän täytyi silti selviytyä siitä. Tässä toimintaympäristössä kestävä johtajuus merkitsee kykyä saada aikaan tuloksia siten, että organisaation johtajan ja sen jäsenten hyvinvointi ei vaarannu, Sedin toteaa.
Työntekijöistä kannattaa pitää huolta
Täytyy muistaa, että stressi ja tuottavuus ovat yhteydessä toisiinsa. Tuottavuustason laskun kustannukset ovat kovemmat kuin sairaslomien. Organisaatiokulttuurin täytyy tukea työntekijöitä mahdollisimman hyvään suoritukseen. Kestävä johtajuus vaatii organisaatiolta tietynlaista rakennetta, mutta se on tärkeää ottaa huomioon, sillä se on suoraan kytköksissä tehokkuuteen ja kannattavuuteen.
Työssä koetulla stressillä on kaksi puolta; se voi olla tarvittava moottori, joka auttaa saamaan tuloksia. Toisaalta liian kova ja toistuva stressi voi myös estää pääsemästä päämäärään. Jos meitä ei johdeta hyvin, joudumme tähän tilanteeseen.
Kestävän johtajuuden työkalut
Kestävä johtajuus on vahvasti sidoksissa jokaisen organisaation sisällä vaikuttavan hyvinvointiin ja ulkomaailman hyötyjen ja uhkien hallintaan. Tämä vaatii analyysia organisaation nykytilasta, jonka jälkeen voidaan työstää paitsi fyysistä ympäristöä, mutta myös henkistä ergonomiaa. Tämä ei koske pelkästään työntekijöitä, vaan johtajan täytyy pitää huolta, että pysyy itsekin terveenä ja pystyy toimimaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Jos ympäristö on kunnossa, on helpompi pysytellä tehokkaassa työskentelytilassa.
Henkiseen ergonomiaan kuuluvat Sedinin mukaan työskentelytekniikat, työskentelykulttuuri, sekä työnjohtaminen.
– Johtajan täytyy mahdollistaa selkeä päämäärä, jota kohden kulkea johdonmukaisesti esimerkiksi selkeyttämällä kokousten sisältöjä ja tavoitteita. Digitaalisten laitteiden käytön rajaaminen voi myös olla joissain tapauksissa aiheellista, jos ne vain aiheuttavat digitaalista stressiä. Myös odotusten täytyy olla selviä; koska pitää olla tavoitettavissa ja koska ei tarvitse? Jos odotukset ovat selkeitä, on myös helpompi priorisoida ja rajata omaa työmääräänsä, hän muistuttaa.
Meillä on sosiaalinen tarve toimia muiden ihmisten kanssa, joten työskentelykulttuurin täytyy mahdollistaa se.
Kaikkein tehokkaimmissa yrityksissä työntekijällä on tunne, että tiimityöskentely onnistuu ja jokaisella on turvallinen tunne ja mahdollisuus keskittyä ja kehittyä palautteen avulla. Jos palaute on hyvää, työntekijä haluaa todennäköisesti tehdä parhaansa yhä uudelleen.
Työnjohtamisessa täytyy muistaa vaatimusten ja työmäärän kohtuullisuus. Tässä kohtaa Sedin muistaa mainita ruotsinkielisen termin lagom, joka tarkoittaa jotain, jota ei ole liikaa eikä liian vähän.
– Tavoitteena on, että hallitsee asiat. Ammatillinen stressi johdattaa torjuntatilaan, jolloin olisi hyvä pystyä pyytämään apua kollegoilta. Johtajan täytyy siis mahdollistaa oikeanlainen, tarpeiden mukainen koulutus, mutta myös ylläpitää toimintakulttuuria, jossa avun pyytäminen on sallittua. Jos tehtävien asioiden lista on liian pitkä, alamme vältellä ja viivytellä niiden tekemistä, koska aivomme tuntevat, että emme hallitse asioita tai niillä on liikaa tekemistä. Täytyy olla aikaa levolle ja palautumiselle, niin kuin formulakisassa on varikkokäyntejä.
Loppujen lopuksi Sedinin mukaan tärkein kysymys liittyy päätöksentekoon:
– Kuinka tämä vaikuttaa työyhteisömme ihmisten hyvinvointiin ja mitä täytyy tehdä edistääkseen kestävyyttä? Koska jos aiot tehdä jotain tehdä jotain pitkällä tähtäimellä; se täytyy tehdä kestävästi eikä niin kuin formulakuski, joka ajaa ulos radalta.
Tilaisuuden järjesti Future Cleantech Solutions-hanke, jonka rahoittavat 2019–2021 Interreg Botnia-Atlantica, Pohjanmaan liitto, Region Västerbotten, Region Västernorrland, Teknologiakeskus Merinova, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy (KOSEK), Vaasan kaupunki, Kokkolan kaupunki, Skellefteån, Uumajan ja Örnsköldsvikin kunnat sekä Umeå Energi ja Skellefteå Kraft.