kesäkuu 2020

Aikamatka maalaiselämään

Elämykset ovat matkailun tärkein myyntivaltti. Toivosen Eläinpuistossa ja Talonpojanmuseossa sukelletaan aikamatkalle keskipohjalaisen maalaiskylän elämänmenoon, josta kertovat kotieläimet, kymmenet vanhat rakennukset ja tuhannet esineet.


Aikana, jolloin entistä useampi suomalainen asuu kaupungissa, maalaiselämää esittelevä museoympäristö kotieläimineen tarjoaa varsinkin lapsiperheille jotain sellaista, jonka merkitystä ei voi rahassa mitata.

- Lapsille on valtava elämys, kun he pääsevät vaikkapa silittämään vastasyntyneitä karitsoja. Eräs vantaalainen lapsiperhe kehui tätä parhaaksi museoksi jossa he ovat koskaan käyneet, koska tämä paikka on niin elävä, kertoo Eläinpuiston ja Talonpojanmuseon perustaja, kotiseutuneuvos Matti Toivonen.

Matkailukohteen vastaavana viime vuodet työskennellyt Toivosen tytär Merja Toivonen-Teräs sanoo huomanneensa saman ilmiön.

- Meille tullaan usein kolmenkin sukupolven voimin. On esimerkiksi paljon vakioasiakkaita, jotka ovat käyneet täällä lapsena, ja he tulevat nyt omien lastensa ja vanhempiensa kanssa. Jotkut pienten lasten vanhemmista muistelevat, miten he ovat vaikkapa ajaneet lapsuudessaan hevosajokortin meidän Julle-hevosella.

Eläinpuistossa pääpaino on perinteisissä kotieläimissä lehmistä, kanoista ja kukoista vuohiin ja lampaisiin sekä kissoihin ja koiriin. Myös aitauksessa käyskentelevä Erkki-poni kuuluu kävijöiden kestosuosikkeihin.

 

Uusi yritys sai lentävän lähdön

 

Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo avasi ensimmäisen kerran ovensa 7. heinäkuuta 1985. Sitä ennen Matti Toivonen oli miettinyt jo tovin, mitä tehdä Kälviän Peltokorvessa 8-tien kupeessa sijaitsevalla kulmatontilla. Yksi vaihtoehto oli rakentaa huoltoasema, mutta lopulta ratkaisu löytyi paljon lähempää.

- Meillä on pidetty aina paljon eläimiä, ja sen lisäksi olen ollut nuoresta alkaen innokas museomies. Tuumasimme perheen kanssa, että laitetaan sellainen paikka, jossa ihmiset pääsevät palaamaan juurilleen. Siirsimme tänne aluksi kaneja, lampaita, vuohia ja poroja, ja aloimme rakentaa aluetta sekä keräämään esineistöä. Siihen aikaan taloissa oli vielä paljon karjaa, ja isäkin sanoi, että nyt kyllä löit kirveen kiveen. Myöhemmin hän kyllä perui puheensa, Matti Toivonen nauraa.

Vaikka ensimmäinen kesäkausi oli pituudeltaan vain vajaat kaksi kuukautta, avauskesän kävijämäärät kertoivat omaa kieltään onnistuneesta yritysideasta.

- Meillä kävi tuona aikana reilut 10 000 asiakasta ja kyllähän se osoitti, että tästä voi vielä tulla jotain. Totta kai aloittamiseen vaadittiin rohkeutta, mutta meillä oli ajatuksena, että pyöritämme perheyritystä vähällä lainalla ja paljolla omalla työllä. Silloin ei käy mitenkään, vaikka toiminta pitäisi lopettaa. Samalla periaatteella olemme kehittäneet paikkaa kaikki nämä vuosikymmenet, Matti Toivonen jatkaa.

Tänä päivänä alueella sijaitsee pelkästään vanhoja rakennuksia noin 60, ja erilaisten museoesineiden määrä lasketaan tuhansissa.

 

Työnäytökset tärkeä osa perinnetyötä

 

Koronakevään jälkeen toiminta näytti kesäkuun lopulla elpyvän lupaavasti. Vilkkaimpina vuosina eläinpuistossa ja museoalueella on käynyt jopa yli 30 000 vierasta. Perheiden pienimmille eläimet ovat luonnollisesti yksi vetonauloista, mutta ahkeralla käytöllä ovat myös muun muassa merirosvolaiva ja leikkikauppa. Alueella on lisäksi majoituspalvelua ja kahvila.

Työnäytökset ovat olleet tärkeä osa Toivosen perheen tekemää perinnetyötä. Tänä kesänä esitellään esimerkiksi puuastioiden kruunausta, mattojen kudontaa, taontaa sekä pärehöyläystä.

- Pitää olla elämyksiä, ja aina jotain uutta. Silloin ihmisillä säilyy mielenkiinto. Uskon, että koronan takia kotimaan matkailukesästä tulee vilkas. Moni on jo sanonut, että onpa mukavaa, että pystyitte taas avaamaan paikan, Matti Toivonen iloitsee.

 

Kuvanteksti: - Perheyritystä on pyöritetty vähällä lainalla ja paljolla omalla työllä, Matti Toivonen ja Merja Toivonen-Teräs sanovat.

 

Teksti ja kuva: Jorma Uusitalo

Toivosen eläinpuiston verkkosivut >>>