huhtikuu 2020

Elinvoimaa suurteollisuudesta

Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. Alueen 17 teollisuuslaitosta ja kymmenet palveluyritykset työllistävät suoraan 2 250 ihmistä. Kokkolaan onkin kasvanut 75 vuoden aikana kansainvälisesti merkittävä suurteollisuusalue, jonka tavoitteena on olla alansa vastuullinen ja kehittyvä suunnannäyttäjä maailmassa.


Teollinen tuotanto Kokkolan suurteollisuusalueella käynnistyi 1945, jolloin sittemmin Kemiran tehtaina tunnetut valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy:n tuotantolaitokset otettiin käyttöön. Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden jälkeen olivat vuorossa 1962 perustetut natriumsulfaatti- ja kalsiumkloriditehtaat. Samana vuonna suurteollisuusalue sai toisen ison toimijan, kun Outokumpu käynnisti rikkitehtaan ja voimalaitoksen. Outokummun kobolttitehdas aloitti 1967 ja sinkkitehdas 1969.

Vuosikymmenet Kokkolan suurteollisuusalue tunnettiin näistä kahdesta valtionyhtiöstä, eteläiselle alueelle sijoittuneesta Kemirasta ja pohjoisen alueen Outokummusta. 1990-luvulle tultaessa molemmissa yhtiöissä päätettiin uusista strategisista linjauksista. Niitä seuranneiden yrityskauppojen tuloksena, ja alueelle sijoittuneiden uusien toimijoiden myötä, KIP on saavuttanut nykyisen rakenteensa.

John Hagnäs toimi Kemiran viimeisenä tehtaanjohtajana Kokkolassa, ja hän seuraa edelleen tarkasti KIP:n kehitystä.

- KIP on kansainvälisesti ainutlaatuinen Plug and Play-alue. Se tarjoaa yrityksille laajasti niiden tarvitsemia hyödykkeitä ja palveluita eri vesilaaduista teollisuuden kunnossapitopalveluihin, ja sataman kautta meriyhteyden maailmalle. Myös Kokkolan kaupunki on tehnyt vuosikymmenien aikana paljon alueen kehitystä vauhdittaneita päätöksiä, Hagnäs toteaa.

Raimo Harsunen teki vuosikymmenien pituisen työuran Outokummulla ja on nähnyt KIP:n kehittymisen aitiopaikalta myös Kokkolan kaupungin luottamushenkilönä.

- Kasvu on ollut valtavaa sekä Kemiran että Outokummun alueilla. Koulutuspalveluiden lisäksi satama on ollut koko ajan tärkeä osa kokonaisuutta, ja ilahduttavasti alueelle sijoittuu edelleen täysin uusiakin tuotannollisia yrityksiä, Harsunen sanoo.

 

KIP ollut edelläkävijä myös kiertotaloudessa

 

Entä miltä näyttää tulevaisuus KIP:n alueella, jonka viennin yhteenlaskettu arvo vuodessa on yli 1,7 miljardia euroa, ja jonne on investoitu vuodesta 2010 lähtien reilut 700 miljoonaa euroa?

- Haluamme luoda tänne uudenlaisen kansainvälisen suurteollisuusalueen konseptin, josta uusimpana esimerkkinä on KIP Academy. Se toimii alueen yrityksille työkaluna osaamisen kehittämisessä, kertoo KIP:n markkinointipäällikkö Johanna Hylkilä.

Hänen mukaansa yksi KIP:n erityisyys on KIP Service-palveluyritys, joka toimii eräänlaisena yritysten yhteisenä isännöitsijänä. Toinen merkittävä KIP:n toimijoita yhdistävä sateenvarjo on Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys. Yhdistys muun muassa edistää yritysten välistä yhteistyötä, parantaa liiketoiminnan edellytyksiä suurteollisuusalueella sekä vahvistaa KIP-brändiä.

- Jatkossa yritysten tekemisessä korostuvat entisestään vastuullisuus, ympäristö sekä sosiaalinen ja taloudellinen vastuu. Tässäkin KIP on ollut aikaansa edellä, sillä esimerkiksi kiertotalous on ollut teollisten symbioosien muodossa osa yritystemme arkea jo yli 50 vuotta, Hylkilä muistuttaa.

 

Kokkola Industrial Park >>>

 

Teksti: Jorma Uusitalo

 

Kuvanteksti: Kiertotalous ja teolliset symbioosit ovat olleet osa Kokkolan suurteollisuusalueen arkea jo yli 50 vuotta. Kuva: Joni Autio