maaliskuu 2020

Biokaasusta yleisesti

Diesel, kaasu, bensiini, vety, sähkö, kevyt-, itselataava-, pistokehybridi… Fossiiliset polttoaineet, biopolttoaineet, maakaasu, BIOKAASU… Autoilu on murroksessa ja se näkyy niin käyttövoimavaihtoehdoissa kuin tarjolla olevissa polttoainevaihtoehdoissakin.


Polttoaineita tarvitaan myös muualla kuin autoilussa: esimerkiksi Keski-Euroopassa kaasua käytetään yleisesti talojen lämmittämiseen. Nyt pääosin verkostoissa liikkuvaa maakaasua voidaan korvata biokaasulla ja biokaasulle voidaan rakentaa myös omia paikallisverkostoja.

Biokaasu kiinnostaa myös Keski-Pohjanmaan alueella, Yritystalo Evaldiin kerääntyi keskiviikkona 19.2. vajaan viidenkymmenen henkilön osallistujaryhmä kuulemaan ja keskustelemaan biokaasusta. Reilun kolmen ja puolen tunnin aikana kävimme läpi biokaasuketjun suunnittelusta, rahoituksen ja tuotannon kautta aina loppukäyttöön saakka. Paikalla oli kattavasti osallistujia eri aloilta kuten maatilayrittäjiä, teollisessa mittakaavassa biomassaa tuottavia tahoja ja laitetoimittajia. Kuulijoita olisi varmasti tullut enemmänkin, mutta markkinointi ei valitettavasti aina tavoita kaikkia. Jos aihe kiinnostaa, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Päivän jälkeen suurimmat kysymysmerkit jäivät leijumaan pienten ja keskisuurten laitosten kannattavuuden ja sen seurauksena niiden rahoituksen päälle. Kuinka isot investointikustannukset vaativa bulkkituotetta tuottava laitos saadaan kannattavaksi? Isoilla investointituilla, massiivisilla tuotantotuilla vai pitkillä syöttötariffeilla kuten tuulivoiman kanssa? Kattavan verkoston, toimitusketjun tuottajalta käyttäjälle, rakentamiseksi tukia suorina tai verohelpotusten muodossa varmasti tarvitaan, mutta pitkäaikaiseksi ratkaisuksi ne ovat huonoja.

Pidemmällä aikavälillä biokaasun arvoketju tulee hioa kannattavaksi markkinaehtoisesti. Kuinka tämä temppu toteutetaan? Ei varmaan mitenkään muuten kuin pitkäjänteisellä sekä kauaskatseisella ja -kantoisella työllä. Tässä vaiheessa tulee eräs biokaasun tuotantoa koskeva mielenkiintoinen seikka esiin. Esimerkiksi maatilayrittäjät voivat toimia yhteistyössä teollisia määriä biomassaa tuottavien tahojen kanssa perustaessaan biokaasulaitosta. Toinen, järkevällä etäisyydellä sijaitseva laitos, ei suinkaan kilpaile tämän ensimmäisen laitoksen kanssa, vaan laitokset voivat jopa tukea toistensa toimintaa. Biomassaa ei kannata siirtää pitkiä matkoja mädätettäväksi, mutta suuremmat tuotantovolyymit ja varmempi toimitusvarmuus tuovat usein mukanaan isompia asiakasmääriä ja suurempia yksittäisiä asiakkaita.

Loppukäyttäjän kannalta suurempi tuotantomäärä ja useamman kaasulähteen tuoma toimitusvarmuus on mieltä keventävä seikka. Pitää kuitenkin huomioida, että paineistettuna kaasunkaan kuljettaminen pitkiä matkoja ei ole järkevää. Esimerkkinä mainittakoon, että erään kaupallisen toimijan puoliperävaunu toimitus pystyy siirtämään kerralla 5000m3 biokaasua, joka vastaa noin 4200 litraa kevyttä polttoöljyä. Paineistetun kaasun ja mädätettävän raaka-aineen heikko kuljetustehokkuus, johtaa tilanteeseen, jossa koko logistiikkaketjun tulee olla kohtuullisen lyhyt, jotta toiminta on kannattavaa.  

Kannattavuus tai takaisinmaksuaika on ainoa rahoittajaa kiinnostava seikka (ja pari muuta asiaa, kuten rahoituksen hakijan tausta yms.) Tähän takaisinmaksuaikaan päästäänkin parhaiten käsiksi koko arvoketjun hiominen mahdollisimman lyhyeksi ja viemällä biokaasua kohteisiin, jossa siitä saadaan suurin rahallinen hyöty.

Biokaasupäivässä esille nousseet ongelmat ovat ratkaistavissa yhteistyöllä! Yhteistyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä kunta- ja -maakuntarajat ylittävää rakentavaa työtä, jonka hedelminä voidaan korjata, työn suuressa mittakaavassa onnistumisen myötä ”vaatimattomasti” esimerkiksi:

-       Kauppataseen vahvistuminen
-       Yrityksien kannattavuuden paraneminen
-       Ympäristöystävällisempi toimintatapa
-       Huoltovarmuuden koheneminen

 

Lisätietoja:

Janne Keränen
Projektipäällikkö
+ 358 (0) 44 780 9098
Biolit-hanke