helmikuu 2019

Lisäarvoa tuottavalla hallituksella on katse tulevaisuudessa

Miksi pk-yritysten kannattaa panostaa hallitustyöskentelyyn? Siksi, että yritys menestyisi tulevaisuudessa, vastaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.


- Hallituksella pitää olla näkemys isosta kuvasta, jolla yritystä viedään eteenpäin muutosten ja murrosten keskellä. Hyvin vahvasti kyse on strategisista asioista ja linjauksista. Sen lisäksi hallituksen on katsottava, että yhtiöllä on sellainen toimitusjohtaja, joka pystyy toteuttamaan tulevaisuuden. Yhtiön on myös tuettava toimitusjohtajaa tämän työssä haastamalla ja sparraamalla, Linnainmaa luettelee hallituksen tärkeimpiä tehtäviä.

Toki hallituksen työhön kuuluu edellisen ohella tietty määrä valvontaa. Siihen velvoittaa jo lakikin.

- Hallituksen pitää seurata esimerkiksi taloudellista raportointia ja varmistaa, että riskienhallinta on kunnossa. Kuitenkin niin, että pääpaino hallituksen työskentelyssä ei ole menneisyyttä kuvaavissa raporteissa vaan siinä, että yritykselle luodaan menestyksekästä tulevaisuutta.

 

Osaamista tarvitaan varsinkin muutosvaiheessa

 

Hallituksen rooli korostuu muutosvaiheessa, kun yritys haluaa kasvaa ja kehittyä.

- Ihan pienessä yrityksessä omistaja-yrittäjä voi vielä luotsata yhtiötä eteenpäin mutta tilanne muuttuu, jos yritys esimerkiksi haluaa laajentua uusille toimialoille, kansainvälistyä tai hyödyntää digitaalisen murroksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, Linnainmaa sanoo ja viittaa Keskuskauppakamarin yrityksille tekemiin kyselyihin osaamistarpeesta.

Kun pk-yritysten toimitusjohtajilta ja hallituksilta on kysytty, kuinka hyvä ja monipuolinen osaaminen hallituksissa on yritysten nykytilanteen näkökulmasta, noin 80 prosentin mielestä asiat ovat ihan hyvällä mallilla.

Tilanne muuttuu olennaisesti, kun vastaajia on pyydetty arvioimaan, onko hallituksessa riittävä osaaminen tulevaisuuden haasteisiin, kuten kasvuun, kansainvälistymiseen ja teknologiseen kehitykseen liittyen.

- Meillä on parhaillaan menossa uusi kysely, mutta edellisessä kyselyssä oli noin 1 100 vastaajaa. Heistä reilusti alle puolet oli sitä mieltä, että hallituksen osaaminen riittää kohtaamaan tulevat haasteet, Linnainmaa sanoo.

Hänen mukaansa vastaukset kertovat muutostarpeesta hallitusten kokoonpanoja mietittäessä.

- Hallituksessa on varmasti hyvä tunnelma, jos sen jäsenet tulevat samalta tuotantotalouden vuosikurssilta. Mutta näkeekö tällainen hallitus kaikki tärkeät kehitysvirrat, joita tapahtuu vaikkapa asiakaskunnan ja sidosryhmien arvoissa. Toimialaosaamisen lisäksi hallituksen on tärkeä ymmärtää yhteiskunnallisia muutoksia.

Linnainmaa kehottaakin yrityksiä ottamaan vakavasti muutokset ja niiden asettamat vaatimukset hallitustyöskentelylle varsinkin, kun samaan aikaan kilpailu lisääntyy ja kaikkinensa maailma monimutkaistuu.

- Toimialaosaamisen lisäksi hallituksessa olisi hyvä olla joku, jolla on erityisen hyvä numero-osaaminen. Joskus tarvitaan brändiosaamista tai kokemusta kansainvälistymisestä. Usein pidetään tärkeänä sitäkin, että hallituksesta löytyy toimitusjohtajakokemusta, jolloin hallitus pystyy paremmin haastamaan ja sparraamaan toimitusjohtajaa. Kaiken kaikkiaan painotukset hallituksen kokoonpanossa luonnollisesti riippuvat siitä, millaisessa tilanteessa yritys on.

 

Perehtymistä tarvitaan kokousten välilläkin

 

Myös hallituksen jäsenten henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on merkitystä.

- Jotta hallituksen jäsen pystyy antamaan itsestään riittävästi, hänen on oltava utelias ja analyyttinen. Itse painotan erityisesti kykyä itsenäiseen ajatteluun. Yritysjohdossa saattaa olla vahvoja henkilöitä, jotka tuovat nopeasti esille oman mielipiteensä, jota päätös sitten noudattelee. Hallitusten jäsenten pitäisi kuitenkin pystyä tällaisessakin tilanteessa tuomaan esille rakentavasti uusia näkökulmia ja tarvittaessa kyseenalaistamaan. Se varmistaa, että päätöksenteossa aidosti hyödynnetään hallituksen monipuolista osaamista.

Itsenäisen ajattelun lisäksi hallitustyöskentely vaatii sitoutumista.

- Toimitusjohtajat toivovat usein, että hallituksen jäsenillä on aikaa perehtyä asioihin kokousten välilläkin. Tämän lisäksi tarvitaan kiinnostusta ja halua oppia uutta sekä sen pohtimista, mitä kaikki muutokset tarkoittavat omalle yritykselle.

Entä millaisissa summissa liikkuvat pk-yritysten hallituspalkkiot? Linnainmaa viittaa Keskuskauppakamarin vuoden 2017 pk-hallitusbarometriin.

Sen mukaan 50-249 työntekijän yrityksissä hallituksen puheenjohtajan vuosiperusteinen palkkio oli keskimäärin 12 576 euroa, ja hallituksen jäsenen palkkio keskimäärin 8 313 euroa. Vastaavat kokousperusteiset palkkiot olivat 609 euroa ja 454 euroa.

Usein sanottu linjaus on, että hallituksen puheenjohtajan palkkio on 20 prosenttia toimitusjohtajan palkasta, ja hallituksen jäsenen palkkio 10 prosenttia toimitusjohtajan palkasta.

 

Kuvanteksti: - Toimialaosaamisen lisäksi hallituksen on tärkeä ymmärtää yhteiskunnallisia muutoksia, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Keskuskauppakamari

Teksti: Jorma Uusitalo, Tmi CommJob