elokuu 2005

Ravintola-alalla pitää olla aina uusia suunnitelmia mielessä

Himangalla, aivan kasitien varrella ja kosken rannalla sijaitseva Koski-Hovi houkuttelee paikkakuntalaisia, ohikulkijoita, matkalaisia ja maakunnan väkeä konstailemattomalla kotiruualla.


- Meillä tarjotaan tavallista kotiruokaa ja sitä ihmiset yleensä tulevatkin syömään. Meillä on seisova pöytä, mitä ei enää niin monessa paikassa olekaan. Ihmiset saavat syödä niin paljon kuin haluavat ja juuri sitä, mitä haluavat, kertoo Hanna Nikula-Ylitorvi.
Ruuan lisäksi Koski-Hovissa panostetaan asiakaspalveluun, jokainen asiakas pyritään huomioimaan ja jokaisen asiakkaan kanssa muutama sana aina ehditään vaihtaa. Ehkäpä juuri siitä muodostuu se kodinomainen ilmapiiri, josta Koski-Hovi on asiakkailtaan saanut kiitosta.
Ravintolan asiakaskunta koostuu arkisin paikkakuntalaisista lounasruokailijoista ja viikonloppuisin enimmäkseen ympäröivästä maakunnasta tulevista ruokailijoista.
- Suurimpia ryhmiä ovat sunnuntairuokailijat ja sitten sesonkiaikoina, kuten ruskan ja hiihtolomien aikana kasitietä kulkevat bussiryhmät, jotka ovat oikeastaan tällaisen paikan pelastus. Kasitiehän on aivan ehdoton, sillä olemme tässä etelästä Lappiin lähdettäessä puolessa välissä, Hanna Nikula-Ylitorvi toteaa.

Jotakin uutta on aina keksittävä

Yrityksen juuret ulottuvat aina 70-luvun alkupuoliskolle asti, jolloin Hanna Nikula-Ylitorven vanhemmat aloittivat samalla paikalla kahvila-baaritoiminnan Koskibaari -nimellä. Myöhemmin toimintaan mukaan tuli ruokapuolikin ja nykyisessä rakennuksessa yritys on toiminut vuodesta 1984 lähtien.
- Nykyisin meillä on lounasruokailu sekä sunnuntai- ja pyhäruokailut. Lisäksi on meillä tuo pubin puolikin. Tästä löytyy myös pari huonetta, sauna ja uima-allastilat sekä kokoustilat. Ja järjestämme myös perhejuhlia ja pyöritämme pitopalvelutoimintaa, Hanna Nikula-Ylitorvi luettelee Koski-Hovin moninaisia toimintamuotoja.
Vuosien varrella toimintaan on aina lisätty jotakin uutta. Nikula-Ylitorvi huomauttaa, että hyvin pitkälle Koski-Hovia on kehitetty hänen äitinsä periaatteen mukaisesti: neljän vuoden välein on keksittävä jotakin uuttaa, muuten jää paikoilleen junnaamaan. Viimeisimpänä uudistuksena on keväällä tehty terassin lasitus, mikä mahdollistaa terassin ympärivuotisen käytön ja tuo lisätilaa varsinkin pubin puolelle. Lisäksi Sautinkarin kioski on tänä kesänä Koski-Hovin vastuulla.
- Ainahan jotakin uutta on mielessä, mutta kaikkihan on aina rahasta kiinni. Ja on tietenkin miettivä aina kannattaako se, kun tämä kuitenkin on niin pieni paikka, hän toteaa.

Hyvä jatkaa siitä, minkä vanhemmat aloittivat

Koski-Hovi on ennen kaikkea perheyritys ja sellaisena tulee säilymään. Kahdeksan hengen yrityksessä Hanna Nikula-Ylitorven lisäksi mukana ovat sisko Mari ja äiti Marjatta sekä sukua laajemminkin tarvittaessa. Hän naurahtaakin työnjaon olevan selvä: hän hoitaa pääsääntöisesti toimistotyöt, mainoshommat ja aamuvuorot, Mari keittiön ja heidän äitinsä pitää jöötä.
Jossakin vaiheessa Hanna Nikula-Ylitorvi ja hänen sisarensa tulevat ottamaan enemmän yritystä vastuulleen, mutta nyt sukupolvenvaihdos on vasta aluillaan.
- Ei meillä ole mitään kiirettä sille. Pikkuhiljaa äidiltä joitakin hommia on jäänyt pois, mutta kyllä hän edelleenkin tässä on täysillä mukana. En tiedä, kun tässä niin monta vuotta mukana on ollut, että muuttuko sitten loppujen lopuksi mikään muu, kuin että papereissa on jokin muu nimi, hän pohdiskelee.
Monella yritystoiminnan jatkajalla tilanne ei välttämättä ole niin hyvä kuin Koski-Hovissa. Hanna Nikula-Ylitorvi kiitteleekin, että heillä kaikki on valmiina ja paikka on hyvin toimiva ja tunnettu.
- Meillä on tässä mahtava tilanne, kun äiti ja isä ovat tehneet niin valtavan paljon töitä sen eteen, että yritys on siinä, missä nykyisin on. Pääasia on, että saamme pidettyä tämän toiminnan nykyisellään, siinähän sitä haastetta on. Että turistit edelleenkin tulevat tähän syömään ja palvelu ja ruoka on hyvää. Se on perusjuttu ja siihen kun sitten jotakin piristystä keksii aina välillä, Nikula-Ylitorvi pohtii.

Hanna Nikula-Ylitorvi kertoo, että hän on pienestä pitäen tottunut perheyrityksessä työskentelemiseen eikä  voisi kuvitellakaan työskentelevänsä muualla kuin Koski-Hovissa.