syyskuu 2012

KOSEK otti paikkansa yritysten kumppanina

Kokkolanseudun Kehitys Oy, KOSEK on kulkenut kymmenen vuotta yritysten rinnalla kehittämässä yritysten toimintaedellytyksiä, markkinoimassa aluetta ja tuottamassa uutta tietoa. Kun puhutaan Kokkolan seudun hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden turvaamisesta myös tulevina vuosina, KOSEKin rooli on keskeinen.


Mitä paremmat edellytykset KOSEKilla on oman tehtävänsä hoitamiseen, sitä varmemmin alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja sitä kautta myös verotuloja julkisen sektorin tarpeisiin.

- KOSEKin Kokkolan asuntomessuille organisoima Yritystori on yksi hyvä esimerkki siitä, miten voimme auttaa yrityksiä pääsemään esille ja tavoittamaan uusia asiakkaita, sanoo kehitysyhtiön toimitusjohtaja Jonne Sandberg.

Osakeyhtiömuoto vahvisti luottamusta

Ennen KOSEKin perustamista alueellisen kehitysyhtiön tarpeellisuudesta oli puhuttu usein eri yhteyksissä. Liikelaitos TYÖPLUSsan johtajana nykyisin toimiva Jarmo Nissi työskenteli KOSEKin syntymisen aikoihin Kokkolan kaupungin vt. kehitysjohtajana.
- Muistan elävästi, kun alkuvuodesta 2002 kävelimme kaupungintalon ala-aulassa Kälviän kunnanjohtajan Timo Mämmin ja Lohtajan kunnanjohtajan Matti Uusi-Rauvan kanssa. Puhuimme seudullisen yhteistyön tärkeydestä ja silloin löimme kättä päälle, että nyt sitä ryhdytään toteuttamaan konkreettisesti, Nissi muistelee tapahtumaa, joka johti hieman myöhemmin KOSEKin perustamiseen.

- Kunnissa ei ollut tuohon aikaan elinkeinoasiamiehiä, mutta silti kuntien täytyi kehittää yritystoimintaansa. KOSEKin myötä tavoitteena oli päästä tilanteeseen, jossa elinkeinoelämän ja yritysten palveluresurssit sekä palvelutarjonta paranisivat, ja esimerkiksi EU-rahoitusta pystyttäisiin kanavoimaan seutukunnan puitteissa. Aluemarkkinointi oli yksi tärkeä tehtävä ja tiesimme, että isompaan yksikköön olisi lisäksi helpompi saada osaavaa henkilökuntaa, Nissi jatkaa.

Hänen mukaansa henkilökunnan hankkimista helpotti merkittävästi se, että kehitysyhtiön perusrahoitus saatiin turvattua perustajakuntien Kokkolan, Kannuksen, Kälviän, Lohtajan ja Himangan sitouduttua neljän vuoden rahoitussuunnitelmaan.
- Yritysten luottamusta lisäsi yhtiömuodon lisäksi elinkeinoelämän vahva edustus KOSEKin hallituksessa.

Nissi sanoo, että tänä päivänä KOSEKin asema on entistä vahvempi. Kehitysyhtiö on hyväksytty toimija, jonka toimintamalli on sisäänajettu. Samoin sillä on vahva päätöksenteon rutiini sekä asiantuntemus.
- Tällä mallilla on hyvä mennä tulevaisuudessakin, koska yritykset tarvitsevat osakeyhtiömuotoisen kumppanin. Lisäetua tulee siitä, että Yritystalo Evaldissa elinkeinoelämän useat toimijat ovat saman katon alla.

"KOSEKilta odotetaan paljon"

KOSEKin toimitusjohtaja Jonne Sandbergin mukaan KOSEKin työ on hyvin konkreettista yritysten arjessa elämistä.
- Istumme paljon yrittäjien kanssa jäsentämässä yritysten päivittäisiä haasteita. Keskustelujen pohjalta teemme toimenpiteitä, joilla muun muassa optimoimme saatavissa olevan rahoituksen ja sillä tavalla luomme alueelle uusia työpaikkoja, Sandberg kuvailee KOSEKin roolia niin sparrarina, koordinoijana kuin laajemminkin yritysten auttajana.

Koska KOSEKin työntekijät liikkuvat kentällä tiiviisti ja he ovat läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa, kehitysyhtiössä tiedetään tarkasti, miten alueen elinkeinoelämä kulloinkin jaksaa.
- KOSEKilla on hyvät valmiudet tarjota asiantuntevaa neuvontaa, joka on lisäksi puolueetonta. Toimintamallimme takaa elinkeinolähtöisyyden ja sen, että pystymme käyttämään yritysten neuvontaan sen ajan, minkä yritys kulloinkin tarvitsee.

- Odotusarvo meitä kohtaan on korkea. Meiltä odotetaan esimerkiksi selkeän roolin ottamista aluemarkkinoinnissa. Viime kädessä sen toteutus kulminoituu kuitenkin resursseihin, toimitusjohtaja korostaa. Syksyllä 2012 kehitysyhtiön ja elinkeinoelämän rajapinnassa työskenteli viisi yritysasiamiestä.

Globaalitalouden seurauksena Keski-Pohjanmaallakin eletään hyvin haasteellista aikaa.
- Tällä alueella elinkeinoelämän tilanne näyttää hyvältä. On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että meidän täytyy tehdä hirmuisesti töitä, jotta tilanne on vähintään yhtä hyvä myös viiden, kymmenen vuoden kuluttua. Erityisen suuren haasteen asettaa julkinen talous.

- Taloushaasteiden lisäksi uusia vaatimuksia tuovat yrittäjyyden muuttuminen sekä alueiden välisen kilpailun luoma paine. KOSEKin on tärkeää ennakoida tulevaisuutta, pysyä mukana kehityksessä ja pitää osaltaan huoli siitä, että käytössä on riittävät resurssit elinkeinoelämän kehittämiseen, Sandberg sanoo.


KOSEKin 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi myös kuukauden yritysjutussa kerrotaan KOSEKista.