31.5.2019

Sähköä maasta ja ilmasta

Kokkolan suurteollisuusalue eli KIP viettää ensi vuonna 75-vuotista juhlavuotta. Se on Pohjois-Euroopan merkittävin epäorgaanisen kemian keskittymä, jossa toimii 15 suuryhtiötä.

Lisäksi palveluja näille yhtiöille tuottaa lähes 100 pk-yritystä. Suoria työpaikkoja on n. 2250 ja välillisesti ainakin saman verran. Perjantaina saimme kuulla, että alueelle on tulossa uusi kansainvälinen suuryhtiö kun belgialainen Umicore ostaa osan kobolttiliiketoiminnasta Freeport Cobaltilta. Umicore on maailmanlaajuinen materiaaliteknologia- ja kierrätysyritys, jossa on noin 10 400 työntekijää ja liikevaihto vuonna 2018 oli 13,7 miljardia euroa. Umicore on myös johtava akkukemikaalien valmistaja, minkä vuoksi he tulevat myös Kokkolaan. Keliberin aiempi päätös sijoittaa litiumkemiantehdas KIP alueelle vahvistaa akkukemianklusteria entisestään.

Kasvava akkujen kysyntä on kääntänyt kansainvälisten toimijoiden katseet Kokkolaan, jossa akkuklusterin eri osa-alueita on vahvistettu jo vuosia. Täällä yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu ja koulutusyhtymä ovat tehneet määrätietoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustyötä akkukemian ja prosessiteknologian kehittämiseksi. Suurteollisuusalue itse on laittanut ns. paikat kuntoon huolehtimalla ympäristö- ja turvallisuusasioista yhteisvoimin. Tämä tekee vaikutuksen kansainvälisiin toimijoihin. Kokkola on vahvasti maailmankartalla kun siirrytään uusiutuvan sähköntuotannon ja varastoinnin aikakauteen.

Sähköä ilmassa on myös Kaustisen seutukunnassa kun valmistelussa on n. 200 kpl tuulivoimaloita Halsuan, Toholammin ja Lestijärven alueille. Uusi uusiutuvan energian tukijärjestelmä alkaa hahmottua konkreettisesti. Uuden preemiojärjestelmän mukainen tuki on 2,87 euroa megawattitunnilta. Mm. Fortum kehuu, että tuulivoiman kustannukset ovat kehittyneet suotuisasti viime vuosina. ” Tuulivoiman on aika siirtyä osaksi sähkömarkkinoita muiden tuotantomuotojen rinnalle ilman erillisiä tukia. Preemiojärjestelmä on tarkoitettu siirtymävaiheen ratkaisuksi, eikä uusia tukimekanismeja enää tarvita”, Fortumin tuulivoimayksikön johtaja Joonas Rauramo sanoo tiedotteessa. Kaustisen seutukuntaan sijoittuisi myös Kelberin litiumin kaivos ja rikastuslaitos, joten uusituvan energian maailmaan siirtyminen on tuomassa merkittäviä investointeja ja työpaikkoja koko maakuntaan.

Ja tulevaisuudessa häämöttää vielä uusi mahdollisuus; Tekniikka- ja talouslehden artikkelin (23.5) mukaan tutkijat uskovat kehittäneensä uuden materiaalin (Kubas mangaanihybridi 1), jonka avulla vetyauton valmistus halpenee merkittävästi ja vetyauto voi syrjäyttää sähköauton. Vetyauton ongelma on muun muassa sen suuri koko, monimutkaisuus ja polttoainejärjestelmien kalleus. Tutkijat lupailevat nyt tähän muutosta mangaanista valmistetun materiaalin avulla. Kokkolassa KIP alueella Woikosken tehtailla tuotetaan myös vetyä.

Anne Pesola
Toimitusjohtaja

(kirjoitus on alun perin julkaistu Keskipohjanmaa-lehden kolumnina)